sunnuntaina, joulukuuta 22, 2013

Suomi nousuun - optimismia ilmassa

Tänä vuonna yritysmaailmassa on minusta iskenyt voimakkaasti silmille se vanha totuus tai vanha hypoteesi, että suomalaiset ovat hyviä insinööritaidoissa mutta huonoja markkinoinnissa ja liiketoimintamallien miettimisessä.

Nokia valmisti teknisesti laadukkaita puhelimia, joita kukaan ei oikein halunnut ostaa. Nyt markkinamiehet ja liiketoimintamallien miettijät on vaihdettu toisiin - Microsoftin miehiin. Insinöörit pysyvät. Koreasta, Kiinasta ja USA:sta on tullut Suomeen firmoja teettämään insinöörityötä täällä. On Inteliä, Samsungia, Microsoftia, Huaweita. Insinöörityötä ja softan vääntöä siirretään Suomeen eikä vain Kiinaan ja Intiaan. (No minulla ei ole lukuja, voi olla että trendi ei vielä näy tilastoissa.)

Olen huomannut omassa työpaikassani aivan saman trendin. Insinöörityö firman sisällä siirtyy Suomeen ja markkinointi ja liiketoimintamallien miettiminen maasta pois.

Tulos ei ole välttämättä mitenkään hullumpi. Ilmassa on hiukan optimismia. Kunpa valtion supistaminen saataisiin vaan vihdoinkin käyntiin. Siis rakenteiden romuttaminen. Siltä osin ei näytä vielä millään lailla hyvältä.

No tämä valtio on huono - vältelkää sitä arkielämässänne. Käykää kuitenkin äänestämässä.

Sosiaalinen ihminen viihtyy yhteisössä, koska hänelle tulee yhteisöllisyydestä hyvä mieli. Tämä ominaisuus tukee ihmistä ryhmässä toimimisessa. Vähemmän sosiaalinen ihminen kokee jatkuvaa vaivaantumista ryhmässä. Miksi minä tällä olen? Milloin voin lähteä pois? Tämä ominaisuus tukee ihmistä, kun huonosti toimivasta työyhteisöstä, yhdistyksestä tms. pitää lähteä jatkamaan matkaa. Sosiaalinen ihminen taas helposti jämähtää tehottomaankin yhteisöön. Epäsosiaalinen lähtee silloinkin, kun ei pitäisi.

Suomen valtiosta on tullut jonkinlainen tehoton yhteisö. (Yhteisö se on siinä mielessä, että sen puitteissa toteutamme talkoina köyhäinhoitoa, koulutuksen tuottamista, eläkesäästämistä, työttömyysvakuutus-järjestelmää jne.) Sitä ei ehkä voi hylätä mutta ainakin sitä voi vältellä.

Ei kommentteja: