lauantaina, toukokuuta 24, 2014

Poliitikon vastuu ja investointipankkiirin

Senaattori Charles Grassley (republikaani) valitteli vuonna 2009 sitä, että kun pankkiirit ensin ajoivat yrityksensä konkurssin partaalle, ja valtio pelasti heidät, pankkiirit eivät osoittaneet minkäänlaista nöyryyttä, vaan jakoivat itselleen bonuksia valtion tuista. Pankkiirien nöyryyden puutetta hän vertasi japanilaisten toimitusjohtajien tapaan ottaa vastuu virheistään julkisesti.

Japanese CEOs either go out and commit suicide, and probably in most cases they don't, and when they don't they come before the public and bow very, very deeply, and express regret, and may resign or may stay on, but the point is they accept full responsibility," he said. "I haven't heard this from the CEOs."

Ottamatta nyt tässä kantaa siihen, missä määrin amerikkalset pankiirit olivat syyllisiä finanssikriisiin, voi ainakin kysyä, missä vaiheessa suomalaiset poliitikot, jotka ovat aiheuttaneet sen, että olemme vailla turvatakuita, noudattavat Grassleyn neuvoa.

Sen sijaan nämä selittävät, että mitään ei voi tehdä koska kansan enemmistö ei kannata Natoa. Poliitikoilla on velvollisuus selittää kansalle, mikä on hyödyllistä ja rohkeasti toimia hyvien pääämäärien saavuttamiseksi täysin siitä riippumatta, kannattavatko muut ihmiset hyviä päämääriä.

Mielipidetiedustelut lisäksi osoittavat, että ehkä yli puolet kansasta on valmiita Natoon, mikäli poliitikot (presidentti, eduskunta, hallitus) sitä suosittelevat. Lampaita on helppo johtaa, mutta ellei poliitikoilla ole edes siihen rohkeutta, edustuksellinen demokratia voidaan korvata lammasdemokratialla ("suoralla demokratialla") tai sotilasdiktatuurilla.

Uusimmaksi vastuunpakoiljaksi voimme nimetä ministeri Vapaavuoren.

Ei kommentteja: